Näkökulmia luottamuksesta vapaaehtoistyön työnohjauksessa

Luottamus perustuu tietoon ja arvioon tulevasta ja toisaalta tunteisiin, joihin vaikuttavat eletty elämä ja sen kokemukset. Työnohjauksessa luottamusta ei voi hallita, mutta sen olemassaoloa voi tarkkailla, edistää ja ylläpitää.   

Miksi luottamusta tarvitaan

Onnistuneen työnohjauksen yksi perusta on luottamus osallistujien välillä.  Luottamusta tarvitaan, kun kohdataan omat tunteet, tavoitellaan vapautta ja uskallusta muutokseen ja sitoutumista vapaaehtoistyössä toimimiseen. Oppiakseen uutta omat tunteet, kokemukset ja toimintatavat tulee tunnistaa ja tunnustaa omiksi. Vapaaehtoistyön ryhmätyönohjauksessa omien kipupisteiden käsittely mahdollistuu vasta, kun voi luottaa siihen, että tulee ryhmässä ymmärretyksi ja hyväksytyksi. Uuden oppiminen ja muutos toteutuvat ryhmässä, jossa uskalletaan tuoda esiin oma rajallisuus, haavoittuvuus ja keskeneräisyys. 

Kykyyn luottaa vaikuttavat varhaisten ihmissuhteiden aikana syntynyt perusluottamus ja elämänvaiheiden aikaiset kokemukset. Työnohjauksessa on siis läsnä osallistujien aikaisempien kehitysvaiheiden kokemukset ja vakiintuneet toimintatavat.

Vapaaehtoistyön työnohjaukseen erityispiirteisiin kuuluu, että ohjattavilla ei ole opittua ja kulttuurisesti määriteltyä ammatillista roolia. Työnohjaukseen ohjattavat tulevat vapaaehtoistyöntekijöinä. Taustalla heillä on perehdytys vapaaehtoistyöhön ja kokemusta tehtävän suorittamisesta. Heidän tärkein työvälineensä on oma persoona ja elämänkokemus. Ohjauksen alkuvaiheessa odotukset ja käsitykset työnohjauksesta ja työnohjaajasta eroavat toistaan. 

Työnohjaajan tehtävä ja rooli

Ennen työnohjauksen alkua tulee työnohjaan selkiinnyttää taustaorganisaation toiveet ja odotuksen ohjaukselle ja punnita mahdollisuuttaan vastata niihin. Vapaaehtoistyö on osa taustaorganisaation toimintaa ja käytäntöä, joten työnohjaus tulee hahmottaa osaksi sitä. Kun työnohjaaja selkiinnyttää oman tehtävänsä ja roolinsa hän pystyy välittämään sen johdonmukaisesti edelleen työnohjaukseen osallistuville. Työnohjaajan selkeys ja ennustettavuus vähentävät alkuvaiheen epävarmuutta. Luottamusta edistää myös ohjaajan itsetuntemus ja se että on sinut oman ohjaamisen tavan kanssa.

Vuorovaikutuksen laatu

Työnohjaus perustuu vuorovaikutukseen. Hyvässä vuorovaikutuksessa luottamus syntyy, kasvaa ja voimistuu. Tavoiteltava vuorovaikutus on avointa; se viestittää hyväksyntää ja huolenpitoa.  Erityisesti ohjauksen alkuvaiheessa kiinnittyy osallistujien huomio työnohjaajaan. Hän toimii ryhmäläisille mallina ja hänen tehtävänsä on varmistaa, että kaikki tulevat kuulluiksi ja nähdyiksi. Työnohjaajan tehtävä on selkiinnyttää ja tarkentaa asioita, jotta osallistujat kokevat tulleensa ymmärretyksi.

Työnohjauksessa tulee pyrkiä kiireettömään läsnäoloon. Luottamus ja sitä kautta uskallus asettua alttiiksi syntyy osallistujilla eri tahtiin ja erilaisten asioiden kautta. Tulee siis kunnioittaa jokaisen erityisyyttä ja olla kärsivällinen.

Aika

Työnohjauksen alkuvaiheen mielikuvat ja odotukset konkretisoituvat työnohjauksen edetessä. Luottamuksen syntymistä ei voi kiirehtiä, vaan se tarvitsee vahvistuakseen aikaa olla yhdessä ja jakaa kokemuksia. Säännölliset tapaamiset ja avoin vuorovaikutus auttavat ymmärtämään toisia ryhmäläisiä; heidän arvojaan ja valintojaan. Kun muiden käyttäytyminen muuttuu vähitellen ennustettavammaksi, lisääntyy osallistujien turvallisuuden ja hallinnan tunne.  

Yhteinen tavoite

Työnohjauksen tehtävän toteutuminen edellyttää luottamukseen perustuvaa vuorovaikutusta. Ryhmässä yhteisen tavoitteen määrittely on tärkeää. Työnohjaajan tulee selkiinnyttää, miten kukin osallistuja asioita hahmottaa. Toimivassa ryhmässä jokainen tekee työtä tavoitteen saavuttamiseksi, mutta omalla tavallaan. Tulee pyrkiä hyväksymään ja arvostamaan kunkin yksilöllisyyttä. Juuri erilaisuus avaa uusia näkökulmia, auttaa vertailemaan ja testaamaan uusia toimintatapoja. 

Omien toimintatapojen tiedostaminen haastaa pohtimaan arvoja, jotka vaikuttavat vapaaehtoistyön taustalla. Selkiintynyt arvopohja auttaa määrittelemään suhdetta vapaaehtoistoimintaa koordinoivaan organisaatioon. Työnohjuksen yksi tavoite on auttaa vapaaehtoista hahmottamaan oma tehtävänsä osaksi laajempaa kokonaisuutta. Koordinoitu vapaaehtoistyö on yhdistyksen toimintaa ja yhdistyksellä on myös yhteiskunnallinen tehtävä. Vapaaehtoistyöhön sitoutumisen edellytys on tiedostaa, mihin ollaan sitoutuneita. 

Luottamus on ilmiö, joka mahdollistaa yhteistyön. Työnohjauksen aikana syntyvä luottamuksen ilmapiiri kannustaa ottamaan askeleita eteenpäin. Vapaaehtoistyön ryhmämuotoinen työnohjaus voi olla osallistujalle korjaava kokemus ja vahvistaa luottamusta itseen, omiin kykyihin ja taitoihin. 

Kirjoittanut Arja Anttila

Tarjoan vapaaehtoistyötä tekeville työnohjausta. Työkokemusta omaan terveydenhuollosta, opetusalalta sekä järjestökentältä. Koulutus KM, artenomi AMK (ohjaustoiminta) ja mielisairaanhoitaja.