Työnohjaajan on oltava tietoinen vallastaan ja sen vaikutuksista ohjattaviin ja itseensä

Työnohjaajan vastuullisella vallankäytöllä on oleellinen vaikutus ohjattavan ryhmän toimintaan. Jokaisen työnohjaajan olisi hyvä pohtia omaa suhdettaan vallankäyttöön ja sen vaikutuksiin omassa ohjauksessaan.

Valta on vaikeasti määriteltävä käsite ja työnohjauskirjallisuudessa suhteellisen vähän käsitelty aihe. Valtaa on kaikkialla ja kaikissa ihmissuhteissa. Työnohjaustilanteessa on ohjaajan valtaa, ohjattavien valtaa ja taustaorganisaation valtaa. Keskityin lopputyöartikkelissani ohjaajan vallan tarkasteluun, kun siihen oli oiva mahdollisuus opiskelijan roolissa. 

Työnohjaajan valta on  merkittävä tekijä työnohjausprosessissa. Tuloksellisen työnohjauksen yksi edellytys on, että työnohjaaja on tietoinen vallastaan ja sen vaikutuksista ohjattaviin sekä itseensä. 

Valta vuorovaikutussuhteena 

Työnohjauksen näkökulmasta on mielekästä tarkastella valtaa sosiaalisena valtana. Vallan syntymisen konkreettinen edellytys on ihmisten yhdessä eläminen. Kun kaksi ihmistä kohtaa, kyse on aina siitä, miten he tuntevat tulevansa kohdelluiksi. Valta on yllättävän riippumatonta materiaalisista resursseista.

Valta työnohjauksessa

Artikkelissa puhutaan työnohjaajan asiantuntijavallasta ja miten valta liittyy siihen taustaorganisaatioon, jonka taustalla työnohjaaja ohjaa ohjattavia. 

Vapaaehtoistyön työnohjaus tapahtuu jatkuvassa vuorovaikutuksessa ohjaajan ja ohjattavien välillä ja ohjaaja on nimensä mukaisesti auktoriteettiasemassa. Ohjaajan sosiaalisella vallankäytöllä on siten suora vaikutus osallistujien kokemukseen ohjauksesta ja työnohjauksen onnistumiseen. 

Michael McGuire tutki väitöstutkimuksessaan työnohjaajien vallankäyttöä. Tutkimushaastatteluissa hän havaitsi, että työnohjaajat olivat tietoisia vallastaan, mutta eroavaisuuksia oli siinä, kuinka tietoisia he olivat valtansa vaikutuksista itseensä ja ohjattaviin. Tyypillinen vastaus oli, että he eivät olleet ajatelleet asiaa paljonkaan. Valta-asema onkin tärkeä tunnistaa, jotta sen vaikutus työnohjauksen onnistumiseen on helpompi tiedostaa.

Koko koulutuksen ajan Tampereella ollaan pohdittu opiskelukavereiden kanssa työnohjauksen merkitystä eri organisaatioille ja sen piirissä toimiville vapaaehtoistyöntekijöille. Vaativa vapaaehtoistyö ansaitsee laadukkaan ja vapaaehtoistyötä ymmärtävän työnohjauksen. 

Valta työnohjauksen turvallisen ilmapiirin luomisessa

Suvi-Tuuli Porkan (2009, s.172) mukaan työnohjaus on keskinäisen vuorovaikutuksen kenttä. “Vuorovaikutuksen perusasioita on kuunteleminen, itsemääräämisoikeus ja luottamus.” Jo työnohjausprosessin alussa ohjattava luo käsityksen ohjaajasta ja hänen kyvystään auttaa juuri häntä. 

Turvallisen ilmapiirin luomisessa luottamusta voidaan tarkastella ensinnäkin luottamuksen ja liittymisen näkökulmasta ja toisaalta odotuksina. Jos ohjattava luottaa työnohjaajaan, hän uskaltaa kertoa itsestään asioita sopivasti loukkaamatta ja rikkomatta itseään.

Valta työnohjaajan käyttöteoriassa

Työnohjaaja toimii aina jonkin käyttöteorian pohjalta. Käyttöteoria on enimmäkseen tiedostamattomalla tasolla toimiva ajattelun ohjausjärjestelmä. Sen sisäänrakennettu säännöstö toimii työnohjaajan viitekehyksenä. Käyttöteoria kehittyy koko ajan uusien kokemusten myötä, ja tietoisuus ohjaustyöhön liittyvistä uskomuksista, ennakkoluuloista ja rutiineista lisääntyy.

Käyttöteorian pohjana olevien oppimisnäkemysten tuntemus on tärkeää työnohjaajalle, koska ne vaikuttavat eri tavalla vallan ilmenemiseen ja sen käyttöön työnohjauksessa.

Työnohjaaja vaikuttaa työnohjausten rakenteeseen sekä kuinka hän toteuttaa taustayhteisönä asettamia tavoitteita sekä ohjattavan ryhmän että siinä olevien yksittäisten ohjattavien tavoitteita. Tähän auttaa työnohjausryhmän kanssa tehtävä psykologinen sopimus.

Lopuksi

Sosiaalisessa roolissa työnohjaajalla on aina tilannejohtajuus, koska hänet on valittu ryhmän johtajaksi ja siihen liittyviin eri rooleihin. Työnohjaajalla on valtaa, jonka hän voi siirtää ryhmän yhteiseksi ominaisuudeksi luopumatta silti omasta vallastaan. Vastuullinen ja tiedostava vallankäyttö on keskeisessä roolissa työnohjausprosessin onnistumisessa.

Voit lukea tästä aiheesta laajemmin vapaaehtoistyön työnohjaajakoulutuksen lopputyöstäni “Työnohjaajan valta”. Löydät lopputyöartikkelini kirjasta Vapaaehtoistyön työnohjauksen teoriaa ja käytäntöä.

Lähteet:

Hirvi, T. (2020). Työnohjaajan valta. Teoksessa Tenhunen, T. & Porkka, S-T. (toim.). Vapaaehtoistyön työnohjauksen teoriaa ja käytäntöä. Helsinki: MIELI Suomen Mielenterveys.

McGuire, M. J. (2018). How does supervisor power influence clinical supervision from the perspective of the supervisor? (Doctor’s thesis, University of Limerick). https://ulir.ul.ie/handle/10344/7018

Porkka, S-T.(2009). Työnohjaamisen taito. Opas vapaaehtoistyön työnohjaajalle. Helsinki:Suomen Mielenterveysseura.

Kirjoittanut Tiina Hirvi

Olen 54-vuotias 11/2020 valmistunut Mieli ry:n kouluttama työnohjaaja.
Olen sosionomi-amk,ammatillinen opettaja ja pian nepsy-valmentaja. Kokemusta myös hoiva-alan yrittäjänä.