Vapaaehtoistyön työnohjauksen teoreettinen viitekehys

Vapaaehtoistyön työnohjaajakoulutuksen viitekehyksessä korostuu humanistinen ihmiskäsitys, jossa korostetaan ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta sekä ihmisen tietoisuuteen ja ajattelukykyyn liittyviä osa-alueita. Työnohjaus perustuu ohjattavien kokemuksiin ja tuntemuksiin sekä kuunteluun ja yhteiseen reflektointiin. Ohjattava nähdään ainutkertaisena, kehittymishaluisena yksilönä, joka haluaa tehdä itse omat valintansa. (Tenhunen, 2020.)

Vapaaehtoistyön työnohjaajakoulutuksen teoreettinen viitekehys koostuu viidestä osa-alueesta: kokemuksellisesta oppimisesta, sosiokonstruktivistisesta oppimiskäsityksestä, kasvatusfilosofiasta, ryhmä- ja psykodynaamisesta teoriasta ja psykologisesta pääomasta.

Kokemuksellinen oppiminen

Aikuiset eivät opi kokemuksesta, vaan merkityksestä, jonka he sille antavat. Työnohjauksessa teoria ja käytäntö kulkevat rinnakkain ja kokemuksille luodaan merkityksiä ohjauksen aikana käytävissä keskusteluissa. Kyky reflektoida kokemaansa on tärkeä osa kokemuksellista oppimista, mutta oppimista tapahtuu myös tiedostamattomalla tasolla. Vaikka työnohjattava ei aina osaisikaan pukea oivalluksiaan sanoiksi, voi oppimista tapahtua tuolla implisiittisellä tasolla. (Pelkonen & Porkka.)


Sosiokonstruktivismi

Sosiokonstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan tietoa rakennetaan aktiivisesti sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tai yhteistoiminnallisesti. Työnohjauksessa ohjattavien kokemuksista syntyy keskustelun kautta tietoa. Oppiminen tapahtuu aina ohjattavan aiemman elämänkokemuksen ja tietopohjan kautta. Eletyn elämän perusteella ohjattava jäsentää, valikoi ja tulkitsee kokemaansa ja saamaansa informaatiota tiedoksi. (Pelkonen & Porkka.)

Sosiokonstruktivismi näkyy myös vapaaehtoistyön työnohjaajakoulutuksen opetuksessa. Luennointia on vähän. Sen sijaan opiskelijaryhmä rakentaa tekstiaineistoista ja ohjaajien syötteistä keskustellen yhteisesti jaettua tietoa ja oppia.


Kasvatusfilosofia

Vapaaehtoistyön työnohjaajan kasvatusfilosofian lähtökohtana käsitys aikuisesta aktiivisena ja itseohjautuvana oppijana. Työnohjauksessa otetaan huomioon aikuisen kasvun ja oppimisen yhteisöllisyys, sosiaalisuus ja demokraattisuus. Työnohjauksen tavoitteena on ohjattavan oman ajattelun selkeyttäminen, paremman ymmärryksen saavuttaminen omasta vapaaehtoistyöstä ja kehittymistarpeista siinä. (Pelkonen & Porkka.)


Ryhmä- ja psykodynaaminen teoria

Vapaaehtoistyön työnohjaajalla on ryhmädynaaminen ja yksilön kehitykseen liittyvää perustietoa. Tuo tieto auttaa häntä ymmärtämään ohjattavan ryhmän sisäistä dynamiikkaa ja ryhmäprosessia sekä niiden myötä syntyvää vuorovaikutusta.

Ryhmän ohjattavat ovat jo eletyn elämän muovaamia yksilöitä ja ryhmän jäseniä uudessa tilanteessa. Yksilöiden tiedostamattomat motiivit ovat aina läsnä. Ryhmä on itsenäinen, kehittyvä ja reagoiva yksikkö, joka on kiinteässä suhteessa ympäristöönsä. (Pelkonen & Porkka.)


Psykologinen pääoma

Psykologinen pääoma muodostuu toiveikkuudesta, optimistisuudesta, sinnikkyydestä ja itsetunnosta. Se on henkinen voimavara, joka auttaa ohjattavaa selviytymään haastavasta tukityöstä. Työnohjaus pyrkii kasvattamaan yksilöiden ja ryhmien psykologista pääomaa. Samalla tavoitteena on, että työnohjauksessa opittu siirtyy tukihenkilöiden omaan vapaaehtoistyöhön siten, että he pystyvät tukemaan omien tuettaviensa psykologisen pääoman kasvua. (Pelkonen & Porkka.)


Alta löytyy infografiikka, jossa on tiivistettynä vapaaehtoistyön työnohjauksen teoreettinen viitekehys. Voit klikata kuvaa avataksesi sen täysikokoisena ja zoomattavana versiona.

infografiikka, joka esittelee vapaaehtoistyön työnohjaajakoulutuksen teoreettista viitekehystä

Lähteet:

Pelkonen, M. & Porkka, S-T. 2020. Vapaaehtoistyön työnohjauksen järjestämisopas. Helsinki: MIELI Suomen Mielenterveys.

Porkka, S.T. & Tenhunen, T. 2020. Vapaaehtoistyön työnohjauksen teoreettinen viitekehys. Teoksessa Pelkonen, M. & Porkka, S-T. Vapaaehtoistyön työnohjauksen järjestämisopas. (s.22). Helsinki: MIELI Suomen Mielenterveys.

Tenhunen, T. 2020. Luentomoniste vapaaehtoistyön työnohjaajakoulutuksen ihmiskäsityksestä.